KULOSAARI 100 VUOTTA  1907-2007

Kulosaaren huvilakaupunki oli oman aikansa radikalismia, suomalaisen kaupunkisuunnittelun uudistaja ja suunnannäyttäjä. Vasta Tapiola pystyi samaan puoli vuosisataa myöhemmin. Muita uranuurtajia ei ole maahamme oikeastaan tällä alalla syntynytkään, vaan pääasiassa pelkkää harmaata arkirakentamista.

Kulosaaren huvilakaupungin perusti vuonna 1907 pieni joukkko ennakkoluulottomia arkkitehtejä, insinöörejä ja liikemiehiä. Heitä elähdytti unelma tuolloin aivan uudenlaisesta esikaupunkiasumisesta, silloin orastaneiden eurooppalaisten puutarhakaupunkien hengessä. Uudesta yhdyskunnasta tuli omavarainen; vesilaitos, sähkölaitos, raitiotie, höyrylautta, koulut, kaupat ja katuverkko tehtiin ilman yhteiskunnan mukanaoloa. Kun huvilakaupunkiyhtiö vuonna 1922 muuttui Kulosaaren kunnaksi, jäi veroprosentti silti vain murto-osaan Helsingistä. Uusi kunta oli tehokas ja taloudellinen - nykyisin sitä kai pidettäisiin liian pienenä ja kyvyttömänä toimimaan. 

Kulosaaren kunta liitettiin vuonna 1946 vastustuksesta huolimatta Helsinkiin ja kulosaarelaiset saivat saman veroprosentin kuin helsinkiläisetkin.

Vanhat kulosaarelaiset muistelevat suurella lämmöllä lapsuuttaan itenäisessä kunnassa. Jotain tuosta hengestä on säilynyt näihin päiviin. Vaikka Kulosaaresta on tullut kallis kaupunginosa, jossa asuntojen hinnat ovat korkeat, ovat monet saaren yhteisölliset piirteet säilyneet toimissaan. Ehkä osasyynä on ollut sellainen kiintymys kotisaareen, jonka ansiosta vanhimmissa saarelaissuvuissa asutaan jo viidettä sukupolvea Kulosaaressa. 

Nykyinen Kulosaari on kaksiosainen. Vanhan huvilakaupungin rinnalle rakennettiin 1960-luvulla pieni kerrostalolähiö. Saaren halkaisee lisäksi sankka liikennevirta, jonka metrorata ja Itäväylä yhdessä muodostavat. Kulosaaressa on koko sen historian ajan vallinnut elävä kaksikielisyys. Molemmat kotimaiset ovat edelleen aika tasavahvoja, vaikka niiden rinnalle on kohonnut englanti saaren nopeasti kasvavan kansainvälisen asujamiston ja monien lähetystöjen seurauksena.

Mittavan satavuotisjuhlinnan eräs tarkoitus oli juurruttaa myös uudet saarelaiset paikallisyhteisöömme. Toimiva yhteisöllisyys on ollut Kulosaaren vahvin tunnuspiirre koko sen historian ajan. Sitä kannattaa vaalia – ja juhlia.

Puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Kulosaarelaiset ry 

Kukkonen toimi seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana ja valittiin vuoden kulosaarelaiseksi 2013.